free web hosting | website hosting | Business Web Hosting | Free Website Submission | shopping cart | php hosting
 
 
 

Malta, 
-Paksun Rouvan Saari

 
1900-luvun alussa arkeologit kaivoivat esiin ihmeitä pieneltä Maltan saarelta. Löytyneet kivikautiset temppelit olivat niin hämmästyttäviä, etteivät ne pitkään olleet mukana niissä asiakokonaisuuksissa, joiden perusteella historiankuvamme muodostui. Tänään ne ovat feministien ja menneisyydestä kiinnostuneiden pyhiinvaelluskohteita, ja Maltan jumlatar, "Paksu Leidi", on melkein yhtä tunnettu, kuin oli omanana aikanaan Välimeren piirissä. Esittelemme nyt tämän "feministisen Atlantiksen", johon onkin kohdistunut suuri kiinnostus nykyajan uuspakanuuden ja naisliikkeen keskuudessa.

 
5000-luvulla eKr. Maltaan rantautui kivikauden maanviljelijöitä Sisiliasta. He asuivat aluksi luolissa ja pienissä kylissä, mutta myöhemmin he ryhtyivät suuriin yhteisiin rakennushankkeisiin, ja pystyttivät megaliittisen Euroopan mielenkiintoisimmat temppelit.

Maltan temppelit ovat kammiollisia maakumpuja, joiden käytävät ja oviaukot on suunnattu vastaanottamaan auringon säteitä kevät- ja syyspäivän tasauksina ja kesä- talvipäivän seisauksina, kuten Newgrangen kummussa Irlannissa. Kuten Maes Howe Orkenyn pääsaarella, Maltan temppelien muoto korostaa niiden olleen ymmärretyjä Jumalattaren kehon edustajiksi. Temppelien kammioden pohjapiirrosten on nähty toistavan samoja muotoja, kuin in tyypillisimmissä maltalaisissa Jumalatar-pienoisveistoksissa: Hämmästyttävän paksut käsivarret ja reidet vastaavat pyöreitä sivukammioita, ja pienehkö pää alttarin takaista tilaa. Tämä on toki vain tulkinta, mutta se vaikuttaa uskottavalta.

Eurooppalaisen neoliittisen uskonnon vanhimmassa vaiheessa "Suuri Jumalatar" piti hallussaan koko uskonnon tehtäväkenttää: Hän oli hedelmällisyyden Jumalatar, synnytysten helpottaja, viljan itämisen ja satoisuuden takaaja, kuoleman ja jälleensyntymän hallitsija.

Kuten temppelinsä, Hän oli "Maan Emonen", Äiti Maa. Muinainen ihminen halusi varmuutta ja turvallisuutta, mutta luonnon lakastuminen kasvukauden lopussa oli hänenkin pysytyttävä selittämään. Koska Jumalatar oli universaali, kaikkivoipa äiti-hahmo, syyn täytyi löytyä toisaalta. Mysteerin avain olikin kaikessa elävässä, luonnossa, eläimissä ja ihmisissä, toimiva kahtalaisuus: Feminiinisyyden ja maskuliinisuuden vastakkaisuus ja ykseys.

Syksyllä (etelässä kuivan kauden alussa) Jumala, Jumalattaren puoliso, kuoli ja luonto vaipui horrokseen. Keväällä tapahtui ylösnousemus, Jumalan noustessa haudastaan ja luonnon herätessä. Ylösnousevan miehen hahmoon onkin liitetty eri mytologioissa kasvillisuutta. Osiriksen ja Lemminkäisen ruumiit versoivat kasveja ja kukkia.

Oheinen pienoispatsas on harvoja mies-aiheisia figuureja Maltalta, ja muinainen taitelija on kuvannut miehen ikäänkuin nousemaan kukasta tai lehväruusukkeesta, joten meillä on siis nähtävänä "Attis, Adonis, Tammuz, Balder, Lemminkäinen" -jatkumon edustaja.

Keskisen Välimeren suurta Maa-Äitiä kunnioitettiin myös Maltan ulkopuolella, mistä on osoituksena ainakin yksi Peloponnesoksella valmistetty figuuri, joka on löytynyt Maltan kaivauksissa.

Monet Maltan suuremmista Jumalatar-patsaista ovat nykyisin ilman päätä, kuten viereisessä kuvassa oleva, mutta tunnettu "Lepäävä Jumalatar" on säilynyt kokonaisena:

  


 

 
Yllä olevissa kuvissa ja piirroksissa on esitelty Hagar Qimin tunnettua temppeliä, mutta "Lepäävä nainen" on löytynyt näiden kumputemppelien mallin mukaisesti maanalaiseksi luolaksi kaivetusta "Hypogeumista" millä nimellä se tänään tunnetaan.

Tätä luolatemppeliä rakentaessaan maltalaiset ovat toistaneet maanpäällisten rakennusten yksityiskohdat, kuten "trilithon"-tyyppiset oviaukot ja katon portaattaisen kohoamisen reunoilta keskikohtaan päin. Tämä on todiste tutkija Borut Juvanecin teorialle, että nämä temppelirakennukset ovat olleet valeholvattuja, kuten Mykenen kuningashaudat ja eräät eripuolilla Euroopan maaseutua vielä uudella ajalla (1900-luvulla) rakennetut kivirakennukset.

Juvanec ja muut nykyaikaan säilyneitä valeholvattuja kivirakennuksia tutkineet yliopistomiehet ovat tunnistaneet muutamia säännönmukaisuuksia, joiden perusteella Maltan neoliittisten temppeleidenkin kadonneet ylärakenteet voidaan rekonstruoida.

Kuten Hypogeumin katon muotoilussakin, valeholvatun rakenteen ylempi kivikerta ulottuu aina edellistä ulommas, jolloin saadaan muotoiltua kestävä holvi. Jos oletamme, että Maltan uskonnolliset keskukset, joista on säilynyt jälkiä yli kahdestakymmenestä, palvelivat paikallisten viljelijöiden lisäksi myös kivikautisia merenkulkijoita, on loogista olettaa, että temppelien valeholvit olivat korkeita, kuten italaisissa nyky-trulleissa.

Vielä aivan äskettäin maltalaiset rakensivat karjatalouden apurakennuksiksi Cirna-nimellä kutsuttuja kivimajoja. Niiden valeholvattu, ilman laastia muurattu rakenne saattaa toistaa kivikaudelta asti jatkuvaa perinnettä:



©Borut Juvanec www2.arnes.si/aa/shelters/
Toteutus: Maj Juvanec

Tässä joitakin esimerkkejä nykyaikaisista perinteellisista valeholvatuista kivirakennuksista, joista saa käsityksen siitä, millaisilta Maltan temppelit ovat voineet näyttää. Esimerkkirakennukset ovat Menorcalta.


Nämä ovat siis Välimeren saarten maaseudun kansanomaista arkkitehtuuria, josta tarkemmin artikkelissa. Vaikuttaa siltä, että maalais-"moukkien" kykyä säilyttää informaatiota vuosituhansien läpi, on aliarvioitu?

Tämä kuva perustuu erääseen säilyneeseen temppelin pienoismalliin, joka hyvin selvästi kertoo kuvatun rakennuksen olleen katettu veistetyillä kalkkikivi-paasilla. Tämä on toinen mahdollinen kattamistapa, ainakin joissakin tapauksissa.

Periodi Kohde Ajoitus
Neoliittinen: Ghar Dalam 5200 - 4500 calBC
  Grey Skorba 4500 - 4400 calBC
  Red Skorba 4400 - 4100 calBC
Temppeli-aika: Zebbug 4100 - 3800 calBC
  Mgarr 3800 - 3600 calBC
  Ggantija 3600 - 3000 calBC
  Saflieni c.3000 calBC
  Tarxien 3000 - 2500 calBC
Pronssikausi: Tarxien Cemetery 2500 - 1500 calBC

Temppeleiden aikakautta edeltäneet neoliittiset kohteet ovat ensimmäisten maanviljelijöiden luola-asumuksia. Omin voimin ja paikallisen innovaation pohjalta he kehittivät oman megaliittikumpu-tyyppinsä, josta kehkeytyi yli 1000 vuotta kestänyt temppeleiden rakentamisen kausi, joka päättyi vasta pronssikauden mullistuksiin. Antiikin aikana saaren valloittivat ensin Karthagon foinikialaiset ja heidän jälkeensä roomalaiset. Johanniittain ritarikunnan menetettyä tukikohtansa Rhodoksella, paavi osoitti heille Maltan saaren, jonka Napoleon sitten heiltä riisti. Hänellä riitti aikaa sellaiseenkin?

Eräs tutkituista temppeleistä on löytöjen perusteella ollut foinikialaisena aikana Astartelle pyhitettynä, ja Rooman vallan lopulla kristillisen Marian kirkkona. Tämä ei tietenkään ketään yllätä.

Saarella puhutaan tänään erästä arabian murretta, jäänteenä muslimi-vallasta, ja tämä on ainoa latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettu arbiaan perustuva kieli. Temppelienrakentajat joutuivat ehkä jo karthagolaisten toimesta kansanmurhan kohteeksi, kuten Sardiniankin asukkaat, joten emme tiedä missä määrin nykyiset maltalaiset ovat heidän jälkeläisiään.

Hypogeumin luolatemppelistä on löydetty oheinen kiveenhakattu naisen pää, joka joko esittää henkilöä tai on Jumalatar-veistoksesta irronnut. Saamme siitä kuitenkin käsityksen muinaisten maltalaisten ulkonäöstä.

Maltan temppelit, kuten monet muutkin muinaiset kohteet, esitetään joskus 'atlantislaisten' tms. ihmeolentojen töinä. Mihinkään ufologiaan ei ole kuitenkaan aihetta, sillä Sisilian, Etelä-Italian ja läntisen Välimeren maailman nykyisten asukkaiden joukossa lienevät Maltan neoliittisten rakentajien lähimmät elävät sukulaiset.

Maa-Äidin maltalaiset oppilaat ovat kadonneet, mutta tänään heidän rakennuksensa herättävät kaikkialla mailmassa kiinnostusta muinaiseen aikakauteen, jolloin ihminen ymmärsi olevansa osa ikuisesti jatkuvaa luomisen ja tuhoamisen tapahtumaa, jota varten heillä oli nimitys: Jumalatar.

Malta-linkkejä:

Kirjoita vieraskirjaan!
Guestbook by GuestWorld
Voit lukea vieraskirjan.


 

EDELLISELLE
SIVULLE
TAKAISIN
ETUSIVULLE
SEURAAVALLE
SIVULLE