free web hosting | free website | Business Hosting | Free Website Submission | shopping cart | php hosting
UNFORTUNATELY GREATNOW.COM IS CLOSING DOWN! More info

Free web hosting


 
 
Guanchit,
neoliittisen Euroopan viimeiset?

Tunkeutuessaan Kanarialle 1400-luvulla, espanjalaiset kohtasivat "kivikautista" väkeä, jotka olivat punatukkaisia, vaaleaihoisia ja puhuivat tuntematonta kieltä, kunnioittivat Jumalatarta mikä takapajuisille kastilialaisille oli kauhistus, rakensivat pyramideja eivätkä tunteneet metalliaseita. Siitä huolimatta näiden guanchien tuhoaminen ja maiden ryöstäminen onnistui vasta 100 vuoden veristen sotien jälkeen. Tämän päivän kanarialaisessa nuorisossa on herännyt kiinnostus etsiä omia juuria guanchi-perinteestä. Esi-kristillisenä aikana vapaina eläneillä guancheilla saattaakin olla jotain sanottavaa nykyajan ihmisillekin. Heidän kauttaan tarkentuu myös kuva Vanhan Euroopan elämänmuodosta.

  1. Kanarian alkuperäiset asukkaat
  2. Guanchin kieli
  3. Sota guancheja vastaan
  4. Pyramidit
  5. Guanchi-linkit

Vanhoja guanchi-jumalattaren, savikuvia valmistetaan yhä Kanarialla.
"Mustan Madonnan" kuvien huhutaan esittävän Jeesus Nasaretilaisen lähintä työtoveria ja kirkon hylkäämää evankelistaa, Maria Magdalenaa. Tämä Musta Madonna on Candelaran katedraalissa Teneriffalla. Siihen liittyy myös tarina Temppeliherroista.
Guanchit palsamoivat vainajansa ja kätkivät heidät luoliin. Säilyneet muumiot kertovat guanchien olleen länsi- ja pohjois-eurooppalaisten oloisia. Punaiset hiukset herättivät jo ensimmäisten saarille saapuneiden "nykyaikaisten" merenkulkijoiden huomiota.

Kanarian alkuperäiset asukkaat

Kanarian saaret ovat suomalaisille tutuin ja perinteellisin lomakohde. Valitettavasti monet turistit eivät edes tiedä missä meressä ko. saaret sijaitsevat, kun sinne mennään lentokoneella, vaan luulevat olevansa Välimerellä. Lomakohteen historian ja kulttuurin ymmärtämiseen lienee siis pitkä matka, mutta yritetään.
Kanarian alkuperäisten asukkaiden nimitys, guanche, tulee heimonimestä Teneriffan saarelta: "Guan Chenech", - Chenech:n väki. Itse saaren nimi, Ten-er-efez, tarkoittaa valkeata vuorta. Guanchien alkuperä on "hämärän peitossa", kuten sanotaan silloin kun jonkin asian selvittämisen odotetaan muuttavan vakiintuneita totuuksia. Myös "Atalantista" tms. ihmepaikkaa on tarjottu kanarialaisten alkukodiksi, mutta antlantiaaniset visiot eivät ole tarpeen guanchi-kansan ja -kulttuurin tarkastelussa. Ihmeitä löytyy ilman ufo-juttujakin, kuten otsikkokuvan pyramidi.
Güimarin pyramidit Teneriffalla selitetään joskus yliluonnollisten voimien tms. töiksi, mutta niissä ei ole mitään, mitä neoliittiset Eurooppalaiset eivät olisi harrastaneet mannermaalla, Baleaareilla tai Brittein-saarilla. Euroopan tunnetuin pyramidikumpu on Sillbury Hill, mutta samanlaisista maakumpu -temppelikorokkeista on tietoja mm. Saksasta. Manner-Euroopassa neoliittiset pyramidi-kummut joutuivat varhais-keskiajalla yleensä jonkinlaisten ritarilinnojen rakenteiksi, ja jäljet 5000 -3000:n vuoden takaisesta rakennustyöstä hävisivät. Kanarialla neoliittisten eurooppalaisten elämäntavan ja kulttuurin kanssa hyvin samankaltaisesta kansasta meidät erottaa vain 400 vuotta.
Guanchien puhutusta kielestä on jäänyt jäljelle joitakin sanoja ja kirjoituksia. Kieli kuuluu afroaasialaiseen kieliryhmään (seemiläiset, haamilaiset), ja berberikielten kanssa samaan osastoon. Nykyisillä berbereillä, kabyleillä Algeriassa ja Saharan Tuaregeilla, on yhä keskuudessaan sinisilmäisiä ja vaaleatukkaisia vanhojen rotupiirteiden edustajia. Mesoliittisella kivikaudella Gibraltarin yli muutti luoteiseen Eurooppaan Tardenosien-kulttuurina tunnettuja pienriistanmetsästäjiä, jotka ottivat haltuunsa paleoliittisen ajan (suomalais-ugrilaisen) väestön jättämät alueet viimeksimaittujen siirtyessä pohjoiseen heidän hyödyntämänsä riista-faunan perässä. Mesoliittinen väestö, jonka mukana lienee tullut franco-cantabrialainen kieliryhmä (baskit), levittäytyi sittemmin Skotlantiin asti. Tämä kansainvaellus selittäisi kanarialaisten ja mm. irlantilaisten ulkonäölliset yhtäläisyydet, joista oheinen muumio on mykkänä todisteena.
Guanchit olivat siis viimeinen osa siitä kulttuuripiiristä, johon kuuluivat Euroopan megaliittien ja Maltan temppelien rakentajat. Megaliittikulttuuri ulottui Orkneyltä Tunisiaan ja Maltan saarelle. Ennen indoeurooppalaisten ja seemiläisten kielten leviämistä näille alueille, neoliittisen kauden kansat puhuivat suomalais-ugrilaisia (pohjoisessa), franco-cantabrialaisia (lännessä) ja berberi-kieliä (etelässä).
Koko länsimaisessa kulttuurissamme on nyt käynnissä prosessi, johon liittyy ryhmäidentiteetin hakeminen omista etnisistä juurista. Tämä on johtanut uuteen kiinnostukseen myös "kadonneita" kansoja kohtaan. Saksassa toimii muinais-preussin kielen elvyttämiseen pyrkivä liike, ja nuoret kanarialaiset ovat löytäneet omat juurensa guancheissa, jotka virallinen Espanja oli toivottanut ikuiseen kadotukseen. Guanchi-perinteen renesanssia ei estä edes espanjalaisten viranomaisten suorittama tieteellisten konferenssien häirintä.
Oman kansallisen identiteetin hakeminen kivikaudesta ei ole sen ihmeellisempää kuin historiankuvan rakentaminen kuninkaiden ja kreivien tekosten varaan. Kanarialaisten, -ja suomalaistenkin, tapauksessa nämä populaarikulttuurin historiankuvaa hallitsevat komeljanttarit ovat vierasta ja tilapäistä roinaa, jota tulee ja menee.
Kanarialla elettiin ennen "sivistyksen" tuloa luonnonoloiltaan ihanteellisessa ympäristössä, jossa mitään mikä puuttui, ei tarvittu. Uskonto ei pelotellut eikä syyllistänyt ihmisiä, kuten JHWE-virustartunnasta kärsivällä mannermaalla. Sivilisaation kannalta nämä neoliittisen Euroopan mielenlaadun säilyttäneet ihmiset olivat toivottomia tapauksia: Yltäkylläisessä omaisuudettomuudessaan he olivat kehnoja markkinoinnin kohteita, eikä heidän syyllistämätön uskontonsa tehnyt heistä kyllin patoutuneita tappamaan tuntemattomia ihmisiä upseerin käskystä, tai kiduttamaan lähimmäistä inkvisiittorin pään nyökkäyksestä, kuten "korkeakulttuurin" parissa elävillä espanjalaisilla oli tapana. Siksipä tämä kiusallinen tahra pitikin pyyhkäistä kartalta, ennenkuin näiden "villien" esimerkki saa seuraajia. Espanjalaisten hidalgojen oli myös mahdotonta sietää "ryysyläisiä", jotka eivät omistaneet muuta kuin puusauvan, vuohen taljan ja risumajan, mutta silti puhuttelivat heitä kuin vertaisiaan. Nämä vaaralliset individualistit oli tuhottava.

Guanchien kieli

Guanchi-kansan alkuperää pohdittaessa tärkein kysymys on kieli. Kielitiede luokittelee guanchen afroaasialaiseen kieliryhmään, johon kuuluvat mm. seemiläiset ja haamilaiset kielet, mutta toisenkinlaisia hahmotuksia on esitetty. Näihin emme voi tässä yhteydessä ottaa kantaa, mutta osoitettu yhteys Dravida-kieliin on kiinnostava ilman kielisukulaisuuttakin. Seuraavat yhteydet perustuvat dravida-kielten osalta T. Burrow:n ja M. B. Emeneau:n "A Dravidian Etymological Dictionary" -opukseen. (Oxford, 1984)
 
Sanavertailua Guanchen kielen ja Dradiva-kielten välillä:
Maanviljelys, perhe, sota, kauppa, liikenne:
Guanche: Merkitys: Dravidankielinen sana ja sen merkitys:
achanó vuosi Ajja-no =aika-jakso
Achoron maa achurun =soinen maa
ag-alam =maa
ahof maito ay-ubi =maito (lapsen rintaruokinnan yhteydessä)
ara vuohi (k)ara , ar =vuohi
armenine laidun, niitty aram-meyni =ruohokenttä
banot keihäs, heittokeihäs ihpa-not =nopea heittokeihäs
guan mies gand =sankari, miespuolinen
gujon laiva, alus kuccham =masto
hachichey herne, papu a-chik-kay =herhe
Haña (lammas)lauma ana, kana =katras, lauma
irichen (vehnän)jyvä arichi =riisi, jyvä
goro karja-aitaus gor-o =paimenkoira; kora =karja-aitaus
tabone (kivi)veitsi tarpuni =veitsi, miekka
Tagoror valiokunta, senaatti Takkor =kunnianarvoisat henkilöt, senaattorit
Tajaraste tietyn tanssin nimi takcha-arasati =kuninkaallinen tanssi
tano, taro ohra, jyvä t)aru =jyvä, ruoka
tenique nivelöity nuija tanka, doni(k) =nuija
Vacaguaré! "Kuolen mieluimmin!" Vaka-k-ari! ="Valitsen kuoleman!"
Uskonnollinen sanasto:
Achaman taivas ox-am-an ="korkein äärettömyys"
Achimayek isoäiti, äiti Acchi-mayi-ek =Suuri Jumalan Äiti
guanamene profeetta kan-amani =tietäjä-isä
Guayota paholainen Kay-ota ="Tulinen Herra"
xaxo muumio, ruumis chacchu =ruumis(vainaja)
Kuninkaalliset nimet ja yhteiskunnallinen järjestys:
achicaxna alempi kansa Acchi-sagina = rahvas, väki
achimencey hallitsijan sukulaiset, ylhäisö acchi-menkay = kuninkaan sukulaiset
Guanar-teme kansakunnan kuningas Gan(d)-ak-tempe
Guañac "Country", "Nation" Gan(d)-ak =sankarien maa
mencey kuningas menkay =kuningas
Sigoñe sotapäällikö Cek-kon =johtaja
teme kuningas(?) tempe =sankari, päällikkö
Paikannimet:
Acentejo putoavat vedet A-cem-tiyu =paikka jossa vedet putoavat
Aguare "paratiisi" (laakso) Akar-e ="Taivaallinen korkeus"
Añaza (tietty ranta) Aniy-acha =kaunis ranta
Anaga kuningaskunta Teneriffalla An-aka ="korkeimman asuinpaikka"
Arautapola (Orotava) Taoron valtion pääkaupunki Arayata-poly =kuninkaallinen kaupunki
Atidamane suuren kuningattaren nimi Atti-tamman =kansan äiti
Benahoare minun maani (M)ena-(kh)aré =minun maani
Bimbache Hierron asukkaat Vin-bach =ylpeiden maa
Chenech paikannimi Teneriffalla Che-nek =puhdas maa
Echeyde (Teide) tulivuoren nimi Ecch-eyd, Chey-ide =valkoinen (loistava) vuori
Guacimara prinsessan nimi Kaci-mara =kultainen kauneus
Taoro Teneriffan johtava valtio Ita-oru =liiton maa
Tenerife valkoinen vuori Tin-eriv =loistava vuori
 
Niillä tiedoilla, mitä meillä nyt on käytettävissä, ei voida ottaa kantaa kiistan guanchen kuulumisesta afroaasialaiseen tai dravidalaiseen kieliperheeseen, vaikka dravidalainen vaikutus on kuitenkin hyvin ilmeinen. Monet guanchen sanathan ovat suorastaan espanjalaisittain translitteroitua dravidaa. Tämän tarkastelun kannalta ei ole kuitenkaan niin oleellista, ovatko dravidalaiset sanat guanchessa alkuperäisiä vai lainoja. Mielenkiintoista on, että dravida(laina)-sanat ovat yhteiskunnallisen elämän ja elinkeinotoiminnan kannalta keskeisimmillä sektoreilla: Hallinnossa, (pien)karjanhoidossa, viljelykasveissa, aseissa ja uskonnossa. Keskeisimpien paikannimien dravidalaisuus viittaa siihen, että ko. sanastoa käyttänyt kansa asutti Kanarian saaret ensimmäisenä.

Guanchien on täytynyt hallita nämä asiat, maanviljelys etc, ja käyttää dravidalaisia sanoja jo ennen saarille tuloaan. Berberikieli on voitu omaksua myöhemminkin, normaalin kanssakäymisen ja alkuperäiseen yhteisöön sulautuneiden maahanmuuttajien vaikutuksesta, ellei se ole tapahtunut jo mantereella. Berberien asuttamille saarille tullut dravidalainen laivasto tms. ei olisi pystynyt nimeämään em. maastokohteita uudelleen.

Dravida on yksi vanhimmista tunnetuista sivistyskielistä. Mm. Indus-kulttuurin hieroglyfit on kirjoitettu dravidakielellä, kuten suomalainen tutkija Asko Parpola on osoittanut. Mesopotamian jokilaakson kolmas joki virtasi elamilaisten mailla, jotka olivat dravidoita, kuten ilmeisesti Sumeriankin alkuperäiset asukkaat. Itse sumerilaisethan tulivat sinne Zagros-vuorilta. Dravidat ovat siis olleet läsnä maailman vanhimpien korkeakulttuurien syntyessä.

Jos Kanarialla on ollut dravida-yhteys, se koskee myös läntistä Välimerta, ja mm. Kreetaa. Minolaisen kulttuurin luoneesta väestöstä ei tiedetä muuta kuin, että heidän lineaari-A -kirjoituksensa ei ole indoeurooppalaista kieltä, ja että heidän ulkonäkönsä viittaa Kaukasiaan tai esim. albaaneihin, mutta ei Lähi-Idän nykyiseen väkeen.

Uralilaisten, altailaisten, baskien, sumerien,etruskien, berberien ja dravidakielten keskinäisistä suhteista vaikutuksista toisiinsa kinastellaan säännöllisesti, ja ehkä saamme tulevaisuudessa niistä uusia tietoja. Nykyaikaisessa kielihistorian tutkimuksessa ei oleteta enää simppeleitä "kieli-sukupuita", joissa kielet kasvavat toisistaan kuin haarautuvat oksat. Jonkin kielimuodon jakautuminen kahteen erisuuntaan kehittyvään tytärkieleen on uudemman käsityksen mukaan yleensä seurausta myös ulkopuolisista vaikutteista. Esim: Varhaiskantasuomi + kantabaltti => myöhäis(keski)kantasuomi, ja varhaiskantasuomi ilman balttia => kantasaame. Jne.

Samoin esim. germaaniset kielet ovat eronneet indoeurooppalaisesta kantakielestä suomalais-ugrilaisen kielen vaikutettua Keski-Euroopassa puhuttuun IE-kieleen. Nykyiset kielet ovat siis useamman kuin yhden komponentin tulosta. Guanchekin voi olla dravidalaisvaikutteinen (vanhempi elementti) berberikieli. Jäämme odottamaan tarkempia tuloksia.

Guanche ei siis kielenä ole mikään kummajainen tai "arvoitus", eikä dravida-yhteyden ymmärtämistä varten tarvitse olettaa vimana-lentoaluksia tai uponnutta Atlantista. Thor Heyerdahlin hypoteesi esihistoriallisesta kivikauden merikulttuurista, joka aurinkoa palvoen rakensi pyramideja Malediiveille, Mesopotamiaan, Teneriffaan, Mexicoon, Peruun, Marquesas-saarille, Tahitille ja Tongalle, saa tästä kieliyhteydestä lisäpotkua, mutta tiedossaolevien asioiden selittäminen ei toistaiseksi edellytä niin pitkälle meneviä oletuksia.

Guanchien "arvoitus" lyhyesti:

Mesoliittisella kivikaudella tietyt kansat asuttivat Pohjois-Afrikan Atlas-maita ja läntistä Eurooppaa Irlantiin asti. Neoliittisella kivikaudella nämä ei-indoeurooppalaiset kansat muodostivat megaliittikultuurin keskeisimmän väestön.

He puhuivat baskin-sukuisia-, berberi-kieliä ja Ranska-Skotlanti -linjalla ennen baskeja puhuttua kieltä (pikti-kieli?). He saivat (neoliittisella kaudella?) kulttuuri- ja kielivaikutteita Välimeren piirissä liikkuneilta kansoilta, joihin kuului (?) Mesopotamian Elamista tms. tulleet dravidakieliset kauppateiden kulkijat.

Indoeurooppalaisten paimentolaisten tunkiessa Kaspian portista sivistyksen pariin, -ja tuhotessa sivistyksen ohimennen, ja seemiläisten tunkiessa sumerilais-elamilaisen Mesopamian kaupunkivaltioiden alueelle, Euroopan ja Välimeren maailman neoliittinen kansojen kartta hajosi. Neoliittisten maanviljelijöiden ei-nomadinen elämänmuoto jatkui vielä periferioissa ja eräillä saarilla. Kreeta tuhoutui vasta 1400 eKr., Baleaarit ja Sardinia foinikialaisten ekspansioon, Iberia jäi kelttien ja roomalaisten jalkoihin, ja Kanarian vuoro tuli 1400-luvulla jKr..

Kanarian guanchit eivät ole siis mitään ihmeolentoja toisilta planeetoilta. He olivat vain samanlaisia kuin kaikki eurooppalaiset ennen suurta murrosta. Heidän yksinäisen vapautensa mukana katosi vanha uskonto ja elämäntapa. Kahdella eurooppalaisella kansalla on vielä nykyisinkin alkuperäinen kieli, baskeilla ja sillä toisella.

Teneriffa

Guanchien kuninkaiden kuvat ovat nyt Teneriffan rantabulevardilla.
Guanchien kuuluisa taistelutapa pitkillä kepeillä elää lasten harrastuksena. Taustalla Kanariansaarilla kotoperäinen traakkipuu.

Sota guancheja vastaan

Kanarian huolettomat asukkaat saivat tutustua kristilliseen sivistykseen vuodesta 1402 alkaen, joilloin espanjalaiset tunkeutuivat Lanzaroten saarelle. Saarten miehitys ei ollut kastilaisille mitään voittomarssia, ja Teneriffalle päästiin vasta 1494, jolloin Fernández de Lugo niminen öykkäri laski maihin Anãza:n rannalle, Anaga:n ja Güimarin kuningaskuntien rajalle.

De Lugolla oli mukanaan espanjalaisten joukkojen lisäksi kristittyjä saarelaisia Gran Canarialta, joiden saari oli ollut Espanjan vallan alla jo 20 vuotta. Kolmas toukokuuta 1594 de Lugo antoi pitää messun, pystytti rannalle puisen ristin, julisti paikan Santa Cruzin kaupungiksi. Neljä saaren yhdeksästä kuningaskunnasta, Güimar, Anaga, Abona ja Adeje antoivat maahantunkeutujien asettua alueilleen. Syynä tähän lienee lähetysaarnaajien vuosia jatkunut myyräntyö näissä mencey-kunnissa.

Saaren pää-kuningas, Taoron suuri Mencey Bencomo päätti ryhtyä vastarintaan, ja sai puolelleen Dauten, Icodin, Tacoronten ja Tegueste menceyt. Nämä valtiot olivat saaren rikkaimmat ja tiheimmin asutut. Ilmeisesti perinteinen viinalla ja raamatulla horjuttaminen oli kohdistettu saaren heikoimpaan ja köyhimpään osaan tarkoituksellisesti. Nyt maahanmuuttajat katsoivat asemansa niin vahvaksi, että saattoivat näyttää todelliset aikomuksensa, ja ottaa vallan käsiinsä.

Vihollinen eteni saaren läpi Agueren laaksoa seuraten, ja saavutti pohjoisrannan. Väki oli kadonnut kuin maan nielemänä Adelantado de Lugon joukon edestä. Koska kastilialaiset eivät löytäneet mitään ryöstettävää, he suuntasivat kohti Taoroa, vastarinnan rikasta keskusta. De Lugo vei miehensä Acentejon, "putoavien vesien", kanjoniin ja siellä heitä kohtasi epäonni. Guanchit hyökkäsivät rinteiltä käsin heidän kimppuunsa, käyttäen kiviä ja keihäitä kastilialaisten nykyaikaisia arkebuuseja ja bombard-tykkejä vastaan, ja taistelivat lähes alastomina haarniskoituja vihollisia vastaan.

De Lugo kärsi täydellisen tappion menettäen 4/5-osaa miehistään kuolleina. Tälle paikalle syntyi myöhemmin kaupunki, joka sai nimen "La Matanza de Acentejo", "Acentejon teurastus". Rosvojoukon johtaja, de Lugo, pelastui täpärästi ja pakeni hädissään takaa-ajettuna laivoihinsa, ja purjehti Gran Canarialle. Sodan ensimmäinen näytös oli päättynyt 5-1 guanchien voittoon.

Alonso Fernández de Lugo joutui myymään omaisuutensa saadakseen kokoon pääomat uuteen rosvoretkeen, ja 1496 hän yritti uudelleen. Maihinnousupaikka oli sama, Anãza. Hävitetty Santa Gruzin linnake rakennettiin uudelleen, ja hyökkäystien turvaamiseksi saaren sisäosiin rakennettiin toinenkin linnake: Gracia. Pian sen jälkeen guanchit ja hyökkääjät kohtasivat paikassa, jossa on nyt La Lagunan yliopisto, Agueren kentällä. Guanchit tekivät tuhoisan virheen ryhtymällä taisteluun avoimessa maastossa, jossa saarella ennennäkemätön ratsuväki tasoitti tilanteen kastilialaisten hyväksi. Tappiot olivat raskaat, ja jopa Mencey Bencomo ja Sigoñe, sotapäällikkö, Tinguaro kuolivat.

Guanchit yrittivät vielä pysäyttää hyökkääjät lähellä aikaisemman voittonsa tapahtumapaikkaa, mutta voimat eivät enää riittäneet. Tälle uudelle taistelupaikalle espanjalaiset perustivat myöhemmin kaupungin "La Victoria de Acentejo". Hyökkäys jatkui nyt kohti vastarinnan keskusta, rikasta Arautava laaksoa (La Orotava). Kaatuneen Becomon poika, Bentor, oli valittu menceyksi, mutta tilanne oli katastrofaalinen. Espanjalaisten "guanchien unitaudiksi" kutsuma epidemia oli levinnyt Taoroon, ja väkeä kuoli sadoittain. Vastarinnan jatkaminen oli mahdotonta, ja paikassa jossa nyt sijaitsee Los Realejosin kaupunki, guanchit tunnustivat virallisesti Kastilian vallan Teneriffan saarella. Joidenkin lähteiden mukaan espanjalaisten epäoikeudenmukaiset toimet aiheuttivat paikallista vastarintaa vielä monia vuosia.

Kristilliseen tapaansa espanjalaiset myivät valloitetun maan asukkaita orjiksi Euroopan orja-huutokaupoissa. Monet näistä myydyistä onnistuivat, kristinuskoon käännyttyään, hankkimaan itselleen vapauden ja paluun kotimaahansa vetoamalla Espanjan lakiin. Kruunu ratkaisi monissa tapauksissa asian heidän hyväkseen huolimatta de Lugon ym. kolonistien kiivaista vastalauseista. Rannikon guanchien elämä espanjalaistui ja kieli unohtui noin vuosisadassa, mutta ylängön paimenet saattoivat jatkaa pitkään perinteistä elämäänsä, mutta heidän täytyi varoa espanjalaisia, sillä heitä pidettiin Guanches alzadoseina, kapinallisina guancheina.

Keski-Atlantin vaaleaihoisten ja sinisilmäisten aboriginaalien, Guanchien, perintö ei ole kokonaan kadonnut. Hyvin monet nykypäivien saarelaiset katsovat polveutuvansa guancheista, ja muinaisen kulttuurin harrastus on kasvussa. Yleismaailmallinen omien etnisten juurien etsintä on ulottunut myös Kanarialle, ja kuka voi laskea sukunsa alkuperän näistä muinoin vapaista ja itsetietoisista saarelaisista, hänellä on sellaista mitä ei ole kaikilla.

Virallinen versio Kanarian kristillistämisestä on kuin ritariromaaneista.
Todellisuutta ei voine Espanjan koululaisille kertoa.

Guanchi-linkit:

  1. Canary Islands - Los Guanches
  2. Le stirpi ibero-liguri nell'Occidente e nell'Italia antica
  3. MANOS BLANCAS, THE GUANCHES
  4. Website of the World Amazigh Congress, berberikielistä
  5. Guanche
  6. GUANCHE LANGUAGE DERIVED FROM DRAVIDA?
  7. Een alternatieve theorie (hollaninkielinen)
  8. The Pyramids of Guimar, Canary Islands, Spain
  9. Pyramidit Guimarissa
  10. Guanches' Poem, Canary Islands
  11. LOS GUANCHES
  12. Espanjan kielet
  13. Afro-Aasialainen kieliryhmä
  14. Kanarian historiaa
Piràmides de Gûimar
 


 

Kyllä! Liitynkin Pakanalistaan. (Kirjoittautumalla postituslistaamme saat tiedot päivityksistä, ja voit keskustella muiden lukijoiden kanssa)
Powered by groups.yahoo.com

EDELLISELLE
SIVULLE
TAKAISIN
ETUSIVULLE
SEURAAVALLE
SIVULLE